Pinnoitus

Väliseinien pinnoitus

Väliseinä on pinnoitettava, jotta se täyttää asetetun ääneneristysvaatimuksen. Sisäpinnat tasoitetaan tasoitteilla. Tasoitekerroksia voi olla kaksi tai kolme riippuen maalataanko pinnat vai tapetoidaanko ne. Märkätilojen sekä laatoitettavien pintojen tasoitteissa sideaineena on sementti. Rappaamalla erilaisin pintastruktuurein, kuten esim. harjattu pinta, voidaan kerralla luoda valmis, yksilöllinen seinäpinta. Harkoista tehtyjen sisäseinien pinnoitukseen soveltuvat useimmat markkinoilla olevat laastit ja tasoitteet.

Ulkoseinien pinnoitus

Ulkoseinän ulkopinta on saatava tiiviiksi, niin ettei vesi pääse tunkeutumaan rakenteeseen. Näin vältetään myös talvella esim. jäätymisestä johtuvia vaurioita. Rakenteen ulkopinnan on kuitenkin oltava vesihöyryä läpäisevä (ns.hengittävä rakenne), jotta kapillaarinen tai sisältäpäin tuleva kosteus pääsee tuulettumaan ulos. Tiiviys- ja hengittävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia, jotka tulee huomioida pintakäsittelyä valittaessa. Ulkopintaan tehdään rappaus julkisivurappaukseen tarkoitetulla rappaustuotteella. Rappaustapoja ovat  perinteinen kolmikerrosrappaus, 2-kerrosrappaus ja kuiturappaus.  Rappauslaasteja on saatavissa useita eri värejä.

Joskus kaavamääräykset vaativat julkisivumateriaaliksi esimerkiksi puupaneelin. Harkkoseinä voidaan verhoilla puulla, mutta harkkoseinän pinta tulee vähintään slammata tai tiivistää sementtipohjaisella laastilla.

Maanalaisten rakenteiden pinnoitus

Sokkelin maanpäällä näkyvä osa on syytä rapata ja pinnoittaa esimerkiksi rouhepinnoituksella. Maan alle jäävä osa pinnoitetaan slammaamalla tai sementtipohjaisella laastilla, jottei vesi pääse harkon huokosiin.

Kellarin seinien maata vastaan olevan osan kosteussulku tehdään tarkoituksenmukaisimmin pinnoittamalla harkkopinta esimerkiksi oikaisulaastilla ja ulkopuolelle asennettavalla perusmuurilevyllä. Levy muodostaa seinän ulkopintaan ilmaraon, jonka kautta seinään tuleva kosteus pääsee poistumaan.

Perusmuurilevy kiinnitetään esim. naulaamalla slammattuun harkkomuuriin ja limitetään valmistajan ohjeiden mukaan, yleensä vähintään 100 mm vaakasaumoissa ja noin 200 mm pystysaumoissa. Levyn alareuna viedään anturatasoon asti tai vähintään 300 mm lattiapinnan alapuolelle. Perusmuurilevyn yläreuna sijoitetaan 0...100 mm maanpinnan alapuolelle ja suojataan erityisellä reunanauhalla tai -profiililla. Perusmuurin näkyvä osa rapataan ja pinnoitetaan rouhepinnoitteella tai rapataan ja maalataan esimerkiksi sementtipohjaisella maalilla.

Vaikeissa olosuhteissa (suuri maaperän kosteus ja kosteusrasitus, vedenpaine) kellarin seinä vesieristetään buítumikermein.