Anturat ja perusmuuri


Perustus olosuhteiden mukaan

Perustamistavan valitsee perustussuunnittelija vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Valintaan vaikuttavat eniten rakennuspohjan laatu, rakennuksen muoto ja käyttötarkoitus, käytettävät rakenteet sekä rakennuspaikan sijainti ja korkeussuhteet. Perustuksille asetetut vaatimukset pyritään täyttämään mahdollisimman taloudellisesti ja kustannuksiin voidaan oleellisesti vaikuttaa valitsemalla kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuva perustamistapa.

Perustamisessa tehtyjä virheitä onjälkikäteen vaikea korjata, ja vaurioista aiheutuvat rahalliset menetykset ovat suuria. Niinpä suunnittelun ehdoton lähtökohta on perustusten moitteeton ja luotettava lujuus-, lämpö- ja kosteustekninen toiminta. Jos on epäiltävissä riskiä radonkaasun esiintymiseen rakennuspaikalla, on radonin poisto perustuksista järjestettävä luotettavasti. Useilla paikkakunnilla on vaatimuksena radonputkiston asentaminen riippumatta radonin määrästä maaperässä.

 

Kevytsoraharkkoperustus

Kevytsoraharkot ovat hyvien lämmöneristävyys- ja lujuusominaisuuksiensa sekä helpon rakennettavuutensa ansiosta saavuttaneet vankan suosion varsinkin omakoti- ja rivitalojen sekä erilaisten tuotanto-, liike- ja varastorakennusten perustamismateriaalina. Yli 50 % perustuksista tehdäänkin kevytsoraharkkoilla. Kevytsoraharkoista voidaan joustavasti ja edullisesti rakentaa kaikki yleisimmät perustustyypit. Toimintatavaltaan ja rakenteeltaan erilaiset kevytsoraharkkoperustamistavat on esitetty oheisessa kuvassa. Samassa rakennuksessa voidaan käyttää rinnan myös eri perustamistapoja.

Matalaperustus - syväperustus

Pientalojen yleisin perustamistapa on matalaperustus. Syväperustuksella tarkoitetaan perustusten ulottamista routivilla mailla routimattomaan syvyyteen. Syvään perustaminen tulee kysymykseen lähinnä kylmissä rakennuksissa tai rakenteissa. Lämpimät rakennukset on yleensä edullisempaa perustaa routasyvyyden yläpuolelle ja käyttää routaeristystä.
Alapohja on edullisinta rakentaa maanvaraisena silloin, kun rakennuspaikan korkeuserot ovat pienet, sillä korkeuserot kasvattavat tarvittavia täyttömääriä.

Tuulettuva alapohja

Jos korkeusero on yli 0,5 m, tulee usein edullisemmaksi tehdä kantava alapohja eli ryömintätilalla varustettu alapohja. Tuulettuvassa, kantavassa alapohjassa voidaan maaperän radonkaasujen aiheuttamat ongelmat ratkaista helposti. Kosteusvaurioiden välttämiseksi tuuletettu alapohja on rakennettava kivirakenteisena ja ehdottoman ilmatiiviiksi.

 

Pilariperustus

Pilariperustusta käytetään lähinnä kevyiden rakennusten kuten loma-asuntojen, autokatosten, aitojen yms. perustamiseen. Tähän tarkoitukseen on kehitetty muottina toimivat pilariharkot. Routivalla maalla perustus on syytä ulottaa yleensä routimattomaan syvyyteen tai routaeristettävä perustussuunnitelman mukaisesti.

 

 

Anturaharkko korvaa laudoituksen

Perinteisesti antura on valettu betonista, mutta rakennettaessa tasaiselle ja hyvin kantavalle perusmaalle kannattaa käyttää anturaharkkoja betonianturan asemesta. Näin vältytään esimerkiksi laudoituksen rakentamiselta ja purkamiselta. Anturaharkot ladotaan tiivistetyn soratäytön päälle. Harkkojen sijainti tarkastetaan linjalangalla ja harkot hierretään tai kopautetaan kumivasaralla tiiviisti alustaan. Anturaharkkojen yläpinnan kouruun asennetaan tarvittavat raudoitteet ja valutila täytetään betonilla. Harkkomuuraus lähtee ja etenee harkkoanturan päältä aivan kuten betonianturaltakin.

 

Paaluperustus

Paalutus ja harkkosokkeli muodostavat kantavan alapohjan perustan rakennettaessa tuuletettu ryömintätilainen  perustus heikosti kantavalle maapohjalle. Erityishuomio rakentamisessa on kiinnitettävä ryömintätilan maapohjan lämmöneristämiseen sekä tilan tuuletuksen varmistamiseen. Kantava alapohja voidaan rakentaa esimerkiksi ontelolaatoista.