Liittyvät rakenteet ja kiinnitykset
Harkko on sinällään kantava rakenne, joka ottaa pystykuormia vastaan. Harkkotaloissa kantavat vaakarakenteet kuten välipohjat, ryömintätilaiset alapohjat ovat yleensä kivirakenteisia.
Käytettäessä kevytsoraharkkoja kantavina seininä väli- ja yläpohjiksi soveltuvat kaikki tavanomaiset ratkaisut, kuten paikalla valettu välipohja, liittolevyvälipohja, kevytbetonivälipohja, ontelolaattavälipohja, kuorilaattavälipohja tai puurakenteinen välipohja. Kaikkia edellä mainittuja rakenteita voidaan käyttää myös yläpohjissa.
Väli- ja yläpohjarakenteet
Lämpöeristettyjä harkkoja käytettäessä väli- ja yläpohjarakenteet tuetaan palkkiharkoista tehtävälle rengaspalkille.
Jos välipohjan korkeus ei vastaa harkon korkeusmoduulia, voidaan ulkokuoressa käytettävät UH-100 -harkot sahata matalammiksi. Lattialämmityksen kanssa käytetään erillistä kelluvaa teräsbetonilaattaa tai pumpputasoitelattiaa, joka erotetaan kantavasta laatasta askeläänieristevillalla tai EPS-askeläänieristyslevyllä.
Läpimenot
Harkkorakenteisiin tulevat läpimenoaukot putkia tms. varten suunnitellaan harkkokerrosten korkeusasemien mukaisesti. Kaikki aukot on merkittävä piirustuksiin ja otettava huomioon rakenteiden suunnittelussa. Vähäisiä läpimenoja voidaan tehdä työn aikana.
Putkitukset
Vesi-, viemäri- yms. putkia ei yleensä sijoiteta harkkorakenteen sisään. Poikkeuksen muodostavat kosteiden tilojen (pesuhuoneiden yms.) laatoituksen alle sijoitettavat pienikokoiset vesijohdot, jotka voidaan sijoittaa seinään tehtyyn roiloon ja suojataan ohjeiden mukaisesti sekä rapataan umpeen. Uusimpien suosituksien mukaan myös näissä tiloissa olisi käytettävä pinta-asennusta.
Sähköjohdotuksia voidaan sijoittaa harkkoseinän raudoitusuriin (ei maanpaine, tms. seinissä) ja reikäharkkojen pystyreikiin, jolloin harkkojen ulkopinta säilyy ehjänä. Sähköputket sijoitetaan yleisimmin varta vasten työstettyihin uriin.
Uritukset
Urien sijoitus on suunniteltava ottaen huomioon rakenteen kuormitukset. Maanpaine- tai muissa taivutusrasitetuissa seinissä on vältettävä taivutussuuntaan nähden kohtisuorassa sijaitsevia uria. Tavanomaisissa seinärakenteissa urat sijoitetaan pystysuuntaan ja tehdään mieluimmin muurausvaiheessa. Jälkikäteen urat tehdään yleensä katkaisulaikalla, taltalla tai muulla tarkoitukseen sopivalla laitteella. Urat ja muut kolot paikataan laastilla, jotta rakenne saavuttaa tarpeellisen lujuuden. Paikkauksessa voidaan käyttää laastia, jossa on kevytsoraa (raekoko 1...3 mm). Tällöin pintarakenne saadaan lähes saman näköiseksi harkon kanssa.
Rakenteessa olevien raudoitteiden katkaisu urien takia on ehdottomasti kielletty.
Kiinnitykset harkkorakenteeseen
Kiinnitykset harkkorakenteisiin tehdään ottaen huomioon harkon huokoisuus, vetolujuus ja lohkeamisherkkyys. Kiinnitykset on tästä syystä vietävä riittävän syvälle harkkoon.
Sopivia kiinnitysmenetelmiä ovat:
- kevytbetoninaulat (pituus 70...150 mm)
- muovi/nailonhylsy ja ruuvi (pituus >70 mm)
- kumimutterikiinnikkeet (pituus >70 mm)
- harkkosaumaan muurausvaiheessa asennetut kiinnikkeet
- mekaaniset ankkurit
- kemialliset juotosankkurit
- Kiinnitettäessä puurima harkkopintaan suositellaan käytettäväksi esim. Savania -ruuviankkuria
Kiinnikkeiden on oltava korroosiosuojattuja, esimerkiksi sinkittyjä. Eri kiinnikkeiden kuormitusarvoja on saatavissa niiden valmistajilta ja maahantuojilta.
Aukot
Aukkojen vaikutus muodostuu yleensä määrääväksi seinän kantokykyä tarkastettaessa. Mitoituksessa tarkastetaan paikallinen puristuskestävyys palkin tukipinnalle ja seinän puristuskestävyys keskikorkeudelle kertyvälle laskentakuormalle.
Jäykistävien poikittaisten seinien vaikutus voidaan ottaa huomioon rakenteen nurjahduspituuden pienennyksenä. Nurjahduspituutena käytetään yleensä seinän korkeutta.
Aukkojen yläpuoliset palkit voidaan valita oheisen kuvan avulla. Taulukossa on esitetty 3M-moduulimittaisten aukkojen yläpuolisten palkkivaihtoehtojen laskentakapasiteetteja tasaiselle kuormalle.
Ikkuna- ja oviaukot
Tavallisilla huonekorkeuksilla ikkuna- ja oviaukkojen päälle tulee kaksi harkkokerrosta.
Palkkien raudoitusta jatketaan aukkojen sivuille vähintään 300 mm. Palkeissa A ja C ylimmät tangot jatketaan aukkojen sivuille vähintään 900 mm. Poikkileikkausta D käytetään välipohja- tai yläpohjarakenteen tukialustana ja/tai rengaspalkkina aukottomilla kohdilla. Mitoitus perustuu rajatilamenetelmään, joten kapasiteetteja verrataan kuormitusnormien mukaisilla varmuuskertoimilla kerrottuihin laskentakuormiin.
Rakennesuunnittelija mitoittaa aukkojen ylityspakit sekä antaa tarvittavat rakentamisohjeet.
Jäykistykset
Palkkiharkkojen raudoituksena käytetään kuumavalssattua harjaterästä A500H tai A500HW. Palkkiharkkojen ura valetaan täyteen betonilla, jonka nimellislujuus on 25 MN/m2, kuten K25-2 tai kuivabetonilla S100. Palkin vähimmäistukileveys on 300 mm. Välipohjarakennetta ei suositella kiinnitettäväksi jäykästi palkkiharkkoon esimerkiksi valuun jätettävillä ja välipohjarakenteen saumoihin juotettavilla harjateräsankkureilla.
Leveiden aukkojen ylitykseen voidaan käyttää erilaisia muototeräsprofiileja, joiden koko ja tyyppi valitaan käytettävän harkon, jännemitan ja kuorman perusteella. Kevytsoraharkkoseinissä aukkojen yläpuolelle voidaan tehdä erilaisia teräsbetonipalkkeja, jotka mitoitetaan betoninormien mukaan.
Palkit ulotetaan aukon sivuille pielen puristuskestävyyttä vastaavasti kuitenkin vähintään 300 mm.
Lämpöeristetyssä harkkoseinässä tai kuorirakenteisessa harkkoseinässä ikkuna asennetaan lämpöeristeen kohdalle. Ikkunoiden ja ovien pysyminen on aina varmistettava ruuvikiinnityksellä.
Oheisissa kuvissa on esitetty suositeltavia ikkunan liittymisrakenteita.