Energian hinnan nousu ja huoli ilmaston muutoksesta on lisännyt pyrkimyksiä eristää talot entistä paremmin.

Harkkotalon pieni energiankulutus perustuu hyvään lämmöneristykseen ja massiivisen rakenteen mahdollistamaan tehokkaaseen lämmön vuorokausivarastointiin. Myös suunnitteluratkaisuilla, kuten talon sijoittamiseen tontille sekä tilojen suuntauksella eri ilmasuuntiin on merkitystä. Hyödynnettävää lämpöä syntyy asukkaista, asumisesta (ruoanlaitto, valaistus, kodinkoneet jne.), auringonlämmöstä ja mahdollisista tulisijoista.
Tehokkaasti eristetyn harkkotalo lämmittämiseen kuluu energiaa noin puolet tavanomaiseen määräysten mukaiseen taloon verrattuna. Silti  rakentamiskustannukset ovat vain muutaman prosentin korkeammat verrattuna tavanomaiseen taloon.

Tiivis ja vedoton kivitalo

Betoni- ja kevytsoraharkot ovat luja ja kestävä rakennusmateriaali, josta syntyy korkeimpienkin energiatehokkuusvaatimuksien mukainen, tiivis ja vedoton seinärakenne. Lisäksi työmaalla työmenekki on pieni, joten talohankkeen talous on helppo pitää hallinnassa. Myös omatoiminen pientalorakentaja voi rakentaa harkoista sekä perustukset että seinärakenteet.

Tiivis harkkorakenne säästää energiaa

VTT:n tutkimusten (VTT tutkimusraportti nro RTE627/05) mukaan harkkotalo kuluttaa lämmitysenergiaa selvästi (n. 10...15%) esim. puurakenteisia taloja vähemmän, vaikka niiden koko vaipan laskennallinen lämmöneristävyys on sama. Ero johtuu harkkotalon merkittävästi paremmasta tiiveydestä, minkä seurauksena ilmavuotoja on vähemmän. Ero korostuu verrattaessa harkkotalon tiiviyttä hirsitaloon (säästö n. 25%), jossa ilmavuotojen osuus lämpöenergiantarpeesta on lähes kolmannes. Harkkotaloon verrattuna puurunkotalon ilmavuodot ovat 3...5 -kertaisia ja hirsitalon kymmenkertaisia.

Myös kivitalon massa (lämpökapasiteetti) pienentää energiankulutusta verrattuna esim. keveämpään puutaloon. Käytännön kokeissa massiivisen kivitalon on todettu tarvitsevan lämmitysenergiaa 5...15% kevyttä rakennusta vähemmän. Lämmönvarauskyvystä saadaan suhteellisesti parempi hyöty hyvin lämpöeristetyissä ja tiiviissä rakennuksissa.

Suunnittelusta se lähtee - selkeä, yksinkertainen muoto, rakenne ja järkevä koko ratkaisevat

Talon energiatehokkuuteen on helpointa ja taloudellisinta vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Parhaat mahdollisuudet energiansäästölle antaa tehokas, yksinkertaisen muotoinen ja järkevän kokoinen rakennus. Myös rakennuksen sijainti tontilla ja asunnon eri toimintojen suuntaaminen sopiviin ilmansuuntiin vaikuttavat sekä energiankulutukseen että asumisen viihtyisyyteen.

Teknillisesti hyvään tulokseen päästään yksinkertaisesti valitsemalla kuhunkin rakennusosaan hieman tavanomaista parempi ratkaisu ja rakentamalla huolellisesti. Myös vaipan pinta-ala suhteessa asuinpinta-alaan kannattaa optimoida sekä asianmukaisella suunnittelulla huolehtia siitä, että auringonsäteily ei pääse haitallisessa määrin lämmittämään sisätiloja ja lisäämään jäähdytystarvetta.

U-arvo

Energiatehokkaassa talossa ratkaisevan tärkeitä tekijöitä ovat rakennuksen vaipan eli yläpohjan, seinien ja alapohjan hyvä lämmöneristyskyky sekä tiiviys. Rakenteen lämmönläpäisevyyttä ilmaistaan u-arvolla (W/m2K). U-arvo ilmaisee, paljonko rakenne vuotaa lämpöä ulos seinäneliömetriä kohden, kun sisällä on yksi aste lämpimämpää kuin ulkona. Mitä pienempi u-arvo on, sitä parempi on lämmöneristyskyky.

Teknisesti hyvään tulokseen päästään yksinkertaisesti rakentamalla huolellisesti ja valitsemalla kuhunkin rakennusosaan hieman tavanomaista paremmat ratkaisut:
•   eristys määräyksiä paremmaksi
•   hyvin lämpöä eristävät ikkunat ja ulko-ovet
•   ilmatiivis rakenne
•   koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tehokkaalla lämmön talteenotolla
•   energiatehokkaat kodinkoneet ja valaistusjärjestelmä

Passiivitalo - 75 % säästö lämmityksessä

Passiivitalo kuluttaa vain noin neljänneksen määräysten mukaisen talon tarvitsemasta lämmitysenergiasta. Passiivitalon rakentamisen arvioidaan maksavan noin 10% tavanomaista taloa enemmän.

Lämmin ilman lämmitysjärjestelmää

Passiivitalon energiatehokkuus muodostuu erittäin hyvin eristävästä vaipasta ja tehokkaasti lämpöä talteen ottavasta ilmanvaihtojärjestelmästä. Varsinaista lämmitysjärjestelmää ei tarvita, vaan lämpö saadaan pääosin kodin sähkölaitteista, asukkaista ja auringosta. Tarvittava lisälämpö pakkaskaudella tuotetaan tuloilmakanavaan asennettavalla sähkövastuksella.

Tiiviys ja rakenteen massiivisuus ratkaisee

Passiivitaloa suunniteltaessa ja rakennettaessa ulkoseinien sekä ylä- ja alapohjan eristyspaksuuksia kasvatetaan nykyisestä merkittävästi, mutta selviä teknisiä parannuksia kaivataan erityisesti ikkunoihin ja oviin. Samoin koko rakentamiselle asetetaan aivan uusia vaatimuksia, sillä vaipan tiiveyttä kuvaavan ilmatiiviysluvun pitää parantua nykyiseltä tasolta 3-4 alle 0,6:een. Tiiviyden pitää siis parantua noin kuusinkertaiseksi. Tämä edellyttää uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Huolellisuus ja valvonta 

Energiaa säästävän ja erityisesti passiivitalon rakentaminen vaatii huolellisen työmaatoteutuksen. Valvonnan ohella hyvään tulokseen pääsemistä helpottaa yksinkertaisten ja toimivien ratkaisujen valitseminen.

Lisätietoja saat valmistajilta:

Kysy - harkkotalomestarimme vastaa kysymykseesi!