Kivipohjainen betoni on ylivoimaisesti eniten käytetty rakennusmateriaali maailmassa. Betonia käytetään sekä valmisbetonina, betonielementteinä että betonituotteina. Betonisia harkkoja on käytetty jo yli 50 vuoden ajan monenlaisessa rakentamisessa. Ne soveltuvat sekä ammattimaiseen että omatoimirakentamiseen.
Betonista kestävyyttä, suojaa - ja taidetta
Betonista tehdään rakennusten runkoja ja julkisivuja, siltoja, patoja, teitä ja muita infrarakenteita, pihakiviä, putkia, harkkoja, suojarakenteita ja jopa taidetta. Suomessa betonin tuotekehitys on näyttänyt, miten vanha tuote taipuu moniin uusiin ja vankkaa kestävyyttä vaativiin tarpeisiin. Esimerkkeinä ovat mm. graafinen betoni ja tuulivoimaloiden tornit. Betoni suojaa hyvin radioaktiiviselta säteilyltä, ja siksi sitä käytetään esimerkiksi ydinvoimaloiden ja myös väestönsuojien rakennusmateriaalina.
Harkoilla kestäviä pientaloja
Harkot tunnetaan erityisesti pientalojen rakennusmateriaalina. Harkkotalojen lisäksi harkkoja käytetään yleisesti myös muista materiaaleista rakennettujen rakennusten kestävyyttä vaativissa perustuksissa ja kellarikerroksissa, ulko- sekä sisäseinissä, pilareissa ja hormeissa.
Kivipohjainen betoni on välttämätön materiaali esimerkiksi infrarakentamisessa. Se kestää suuria kuormia, kosteutta ja säärasitusta, mekaanista kulutusta, monia kemikaaleja sekä korkeita lämpötiloja. Betonirakenteet ovat usein ainoa mahdollinen ja teknisesti kestävä ratkaisu voimakkaita luonnonilmiöitä vastaan. Heikosti kantavalla maaperällä tiet ja rakennukset perustetaan betonilaatan tai -paalujen varaan.
Turvallinen, taloudellinen ja helppohoitoinen betoni
Kestävä rakentaminen tuottaa pitkäikäisiä, energia- ja ympäristötehokkaita rakennuksia ja rakenteita. Ne ovat turvallisia, terveellisiä, viihtyisiä, muunneltavia ja helppohoitoisia. Kivirakentaminen on kokonaistaloudellisin vaihtoehto, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren aikaisia kustannuksia, kuten vähäistä huolto- ja korjaustarvetta, elinkaaren mittaa ja rakennuksen arvon säilymistä. Betoni ja harkot soveltuvat erinomaisesti kestävään rakentamiseen, jossa otetaan huomioon niin ekologiset, taloudelliset kuin sosiaalisetkin näkökohdat.
Kiinnitä huomiosi näihin asioihin, kun valitset rakennusmateriaalia:
• Materiaalien kestävyys
• Energiatehokkuus etenkin käytön aikana
• Helppokäyttöisyys ja vähäinen huollon tarve
• Terveellisyys, kuten hallitusti hyvä sisäilma
• Turvallisuus, kuten home- ja paloriskien minimointi
• Viihtyvyys, kuten ääneneristys ja tasalämpöisyys
• Rakenteiden ja materiaalien käytön aikainen kestävyys
• Rakennuksen arvon säilyminen
• Arkkitehtoninen monimuotoisuus – talo toiveitten mukaan
• Tilojen muuntojoustavuus
Luonnon raaka-aineista
Kivipohjaiset materiaalit ja tuotteet valmistetaan puhtaista, lähes täysin kotimaisista luonnon raaka-aineista. Ne eivät sisällä myrkyllisiä tai haitallisia aineita. Raaka-aineina käytetään pääasiassa maaperästä otettuja kiviaineksia sekä vettä. Maamme kiviainesvaranto on moninkertainen verrattuna rakentamisen tarpeisiin.
Ylijäämät hyötykäyttöön
Lähes kaikki harkko- ja betoniteollisuudesta yli jäävä materiaali käytetään uudelleen joko betoniin tai maanrakentamiseen. Betonilietteen korkean pH-arvon ansiosta sitä käytetään kalkin tapaan maanparannukseen. Kovettunut betoni murskataan ja käytetään maanrakennuksessa tai betonin valmistuksessa. Mursketta voidaan käyttää uuden betonin valmistuksessa 10–20 % kiviaineksen määrästä ilman, että se vaikuttaa tuotteen ominaisuuksiin.
Energiasta neljännes kierrätetään
Suomen sementtitehtaiden käyttämästä energiasta 20–30 % tuotetaan ympäristöä vähemmän kuormittavilla kierrätyspolttoaineilla ja niiden osuutta lisätään koko ajan. Näitä polttoaineita ovat muun muassa autonrengasmurske, lihaluujauho ja muut teollisuuden polttokelpoiset sivutuotteet.
Tuotannon hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Suomalainen sementtiteollisuus toimittaa kaukolämpöverkkoihin vuosittain noin 30 GWh lämpöenergiaa, mikä vastaa yli 2 100 pientalon vuosittaista energiankulutusta.
Tiivis ja massiivinen rakennus on energiatehokas
Valtaosa, 80–90 %, rakennuksen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista syntyy sen käytön aikana. Rakennuksen tekee energiatehokkaaksi erityisesti hyvä lämmöneristävyys, tiiviys ja kyky tasata massallaan sisälämpötilaa. Kivirakenteen massiivisuus ja luontainen tiiviys säästävät merkittävästi lämmitys- ja jäähdytysenergiaa. Massiivisen rungon ansiosta lämmitysenergiaa säästyy 5–15 % ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa jopa 50 % kevyisiin rakennuksiin verrattuna. Betoni- ja muurattu rakenne tasaa ja alentaa liian korkeita lämpötiloja 3–6 astetta. Kivimateriaalit soveltuvat hyvin matala- ja passiivienergiataloihin.
Myös julkisivumuurauksen energiankulutusta säästävä vaikutus on 6–8 % lämmityskaudella.
Koko elinkaari tarkasteluun
Rakentamisen kustannuksia, ympäristövaikutuksia ja energiatehokkuutta vertailtaessa tulee aina ottaa tarkasteluun rakennuksen koko elinkaari. Esimerkiksi rakennuksen teknisten ominaisuuksien parantaminen saattaa kasvattaa valmistusvaiheen energiatarvetta ja päästöjä, mutta talon elinkaaren aikainen energiankulutus pienenee huomattavasti tätä enemmän.
Aineistopankista löydät kivipohjaista rakentamista esittelevän tietopaketin Nykyaikainen kivirakentaminen.